Länsi-Uudenmaan perinneherkku on Inkoon puuro

×

Länsi-Uudellamaalla herkutellaan kalalla, perunalla ja villiyrteillä. Länsi-Uudellamaalla viljeltiin Suomen ensimmäiset perunat ja niistä valmistuu myös maakuntaruoka Inkoon puuro.

Vaikutteita idästä ja lännestä

Suomalaista ruokakulttuuria ovat muovanneet aikojen saatossa niin itäiset kuin läntiset vaikutteet. Esihistoriallisella ajalla Suomessa oli kaksi asutuskeskusta: yksi idässä Laatokan Karjalassa ja toinen Turun ja Kokemäen seudulla lännessä. Alueiden väliset yhteydet olivat niin vähäisiä, että Suomeen muodostui kaksi keskenään hyvin erilaista ruokakulttuuria.

Idässä tehtiin ruokaa uunissa. Siinä valmistuivat leivät, piirakat, kukot, laatikot ja pataruuat. Itäsuomalaisissa kodeissa tuoretta leipää leivottiin joka viikko, kun taas lännessä syötiin hapanleipää, jota tehtiin muutaman kerran vuodessa suuri annos. Lännessä ruoka lämpeni avotulella padassa. Keitot ja merenantimet olivat suosittuja. Erilaisista ruuanvalmistustavoista johtuen länttä kutsuttiin keittoruoka-alueeksi, itää uuniruoka-alueeksi.

Ennen Suomessa elettiin omavaraistaloudessa.  Ruokaa tehtiin niistä aineksista, joita omassa kunnassa oli  kuhunkin vuodenaikaan tarjolla. Maakuntien perinneruuat ovat tätä perua.  Vaikka erot ovat ajan myötä tasoittuneet, vaalivat maakunnat ylpeinä omia perinneherkkujaan.

Uusmaalainen ruokakulttuuri ammentaa merestä ja lännen vaikutteista

Länsi-Uudenmaan ja historiallisen Uudenmaan maakunnan keittiö on monipuolinen. Vaikutteita on saatu eri puolilta Suomea muun muassa muuttoliikkeen mukana. Yhteydet Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan ovat olleet niin ikään tiiviit.

Kartanot olivat aikanaan tärkeitä ruokaperinteiden välittäjiä. Herrasväen pitopöytien herkut tulivat vähitellen osaksi myös talonpoikaiskansan ruokavaliota. Kartanot omaksuivat vaikutteita Ruotsista ja aloittivat muun muassa vihannesten viljelyn kasvitarhoissa. Suomen ensimmäiset perunat on viljelty Fagervikin kartanossa Inkoossa.

Meri-ilmastolla on niin ikään ollut merkittävä vaikutus Länsi-Uudenmaan ruokaperinteisiin. Kun kalaa saatiin merestä, säilöttiin se suolaamalla tai kuivaamalla. Uudenmaan rantakallioiden koloissa kasvoi villiä ruohosipulia, jota käytettiin mausteena. Kalan kanssa maistuivat perunat, joita valmistettiin ensin kokonaisina, mutta myöhemmin kaikissa muodoissa.

Uusmaalaisissa pidoissa pöytään kannettiin esimerkiksi sillisalaattia, juustoja, lihahyytelöä, rullasylttyä, kaloja ja perunaruokia.

Inkoon puuron terästää voisilmä

Uusmaalaisia herkkuja ovat muun muassa hällkryyniliemi, hernepöperö ja Inkoon puuro.

Inkoon puuro – jota usein nimitetään myös Uudenmaan maakuntaruuaksi – valmistuu perunasta. Kuoritut ja paloitellut perunat keitetään pehmeiksi suolatussa vedessä ja soseutetaan jauhojen kanssa herkulliseksi puuroksi. Kuuma puuro maistuu voisilmän ja kylmän maidon kanssa. Katso alta Inkoon puuron resepti ja silmäile kartasta tarkemmin suomalaisia perinneherkkuja.

INKOON PUURO

Ainekset

1 kg perunoita
vettä
0,5 l maitoa
1 dl vehnäjauhoja
suolaa
 
Valmistusohje

Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi. Kaada keittovesi talteen ja soseuta perunat. Lisää seokseen maito ja osa keitinvedestä niin, että se on sopivan ohutta. Keitä velli kiehuvaksi ja lisää jauhoja sen verran, että siitä tulee puuromainen. Keitä kunnes jauhot ovat kypsyneet, mausta suolalla ja nauti voisilmän kera.

Katso lisää perinneherkkuja Makuja Suomesta –kartasta.

Teksti: Iiris Lagus

Lähteet: ruokatieto.fi (myös Inkoon puuron resepti), inkoo.fi

 

 

http://www.ruokatieto.fi
Kirjoittaja:
Iiris Lagus