Lohjan Pyhän Laurin kirkko

×

Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin harmaakivikirkko.

Kirkon historia

Lohjan Pyhän Laurin kirkosta ei tiedetä tarkkaa rakennusajankohtaa, mutta vuonna 2004 tehtiin dendrokronologinen tutkimus, jonka mukaan kirkko olisi rakennettu vuosien 1470-1490 välillä.

Ensimmäinen kirkko Lohjalle rakennettiin 1230- tai 1240- luvulla, pian Lohjan seurakunnan perustamisen jälkeen. Tuolloin rakennusmateriaalina on ollut puu ja aivan varmaa ei ole, missä ensimmäinen kirkko on sijainnut. On kuitenkin arvioitu, että nykyinen kivikirkko olisi rakennettu puukirkon ympärille. Näin on tehty noihin aikoihin myös muualla Suomessa, kun ollaan rakennettu puukirkon tilalle kivikirkko. Kirkon vanhin osa on sakaristo ja ensimmäiset asiakirjamerkinnät kirkosta on tehty vuodelta 1382.

Nimensä kirkko on saanut diakoni pyhän Laurentiuksen eli  pyhän Laurin mukaan, joka kärsi marttyyrikuoleman vuonna 258 jKr.

Kirkolle tehdyt uudistukset

1800 -luvulla kirkkoon tehtiin ensimmäiset merkittävät uudistukset. Silloin ikkunat laajennettiin, seinät ja holvit kalkittiin. Tuolloin uusitusta sisustuksesta on enää jäljellä Jean Wikin piirtämä saarnatuoli.

Kirkon maalaukset ovat 1500 -luvun alkupuolelta ja ne kirkolle mahdollisesti lahjoitti Tönne Erikinpoika Tott, joka toimi Raaseporin käskynhaltijana 1490-1513. 1880 -luvun lopulla maalaukset otettiin uudelleen esille ja restauroitiin. Maalauksia on restauroitu myös vuosina 1953-1957.

Itse kirkko restauroitiin arkkitehti Esko Järventauksen laatiman suunnitelman mukaan 1966-1968. Vuonna 1982 arkkitehti Ola Laiho suunnitteli kirkkoon länsipään urkuparven sekä urut.

Kirkkorakennus

Pyhän Laurin kirkon runkohuoneen mitat ovat 40m x 22m ja sen katonharja on 34metrin korkeudessa. Kirkkosali on varsin suuri, sillä sen pinta-ala on 670m2 ja keskiaikaisten kirkkojen keskimääräinen pinta-ala on vain 360m2. Lohjan Pyhän Laurin kirkko häviää pinta-alallaan vain Turun tuomiokirkolle sekä Naantalin luostarikirkolle.

Kirkon ullakko on yli 20metriä korkea ja katonlappeet ovat lähes 2 000m2 kokoisia. Alkuperäisiä kattorakenteita on vielä keskiajalta jäljellä.

Kirkon asehuone on rakennettu 1490 -luvulla ja jotkin toimitukset aloivat tai tapahtuivat siellä. Ne, joita ei oltu kastettu sekä muut, joilla ei ollut lupaa astua kirkkosaliin, saattoivat kuunnella messuja asehuoneesta. Asehuoneesta lähtivät portaat ulkoiseen saarnastuoliin, jota käytettiin kun väkeä oli tullut niin paljon, ettei kaikki mahtuneet kirkkoon sekä maallisen hallinnon alaan kuuluvien yleisten tiedotusten ja kuulutusten lukemiseen.

Kellotapuli

Alkuperäisestä, keskiajalla rakennetusta kellotapulista on jäljellä kivinen alaosa ja enää ei tiedetä, miltä kellotapuli on alunperin näyttänyt. Kellotapulin yläosa on rakennettu noin 1740 saksalaisen rakennusmestari Johann Friedrich Schultzin johdolla.

Kellotapulissa on kolme eri kokoista kirkonkelloa. Vanhin kirkonkello on keskikokoinen ja se on valettu Tallinnassa 1594. Toiseksi vanhin kello on näistä kolmesta kirkonkellosta suurin ja se on valettu Lohjalla 1624. Tämä suurin kirkonkello on valettu vanhasta kirkonkellosta, joka todennäköisesti oli hajonnut. Tähän käytettiin myös kruunun avustuksena saatua 400 kilon rautaerää.

Avoinna joka päivä 1.10-30.4 klo 12-15 ja 1.5-30.9 klo 9-16

Osoite: Kirkkokatu 1, Lohja

Pyhän Laurin Kirkko Lohjan seurakunnan sivuilla.

Alta voit katsoa kirkkoa Lohjan kaupungin kuvaamana kirkon pihalta.

Kirjoittaja:
Anni-Elina Torvikoski