Länsi-Uusimaa

×

Länsi-Uusimaa on Uudenmaan maakunnan läntisin osa. Se käsittää Lohjan, Siuntion, Inkoon, Hangon ja Raaseporin kunnat. Seuraavaksi esittelyssä alueen jokainen kunta erikseen, millainen kunta on kyseessä, mitkä ovat naapurikuntia ja mitä nähtävää siellä on?

Lohja

Lohjalla on asukkaita n. 39 334 ja se on virallisesti kaksikielinen kunta: äidinkielenä ruotsia puhuu 3,5 % asukkaista. Lohjan naapurikuntia ovat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti.

Merkittäviä taajamia Lohjalla ovat Virkkala ja keskustaajama. Näiden välissä sijaitsee Tynninharjun kaupallinen keskittymä. Lohjan kunnan alueella sijaitsee suurilta osin myös koko Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi. Myös Suomen suurin luola, Torholan luola, löytyy Lohjalta.

Lohjan merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluu ehdottomasti Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen kivikirkko ja se on rakennettu 1400-1500-lukujen vaihteessa. Kirkon erityispiirre on katto- ja seinämaalaukset, jotka ovat säilyneet hyvin. Kirkon lisäksi suosittuja nähtävyyksiä ovat Tytyrin kaivosmuseo ja Lohjan Museo

Kulttuurin saralla Lohja tunnetaan myös tapahtumistaan, joita Lohjan seudulla on paljon ympäri vuoden. Vuoden aikana järjestetään mm. Omenakarnevaalit, Tenoripäivät sekä Rantajamit, joka kokoaa yhteen Suomen suosituimpia artisteja. 

Lohjaan pääsee tutustumaan lisää esimerkiksi Lohjan matkailun sivuilla

 

Siuntio

Siuntiossa asuu 6172 asukasta ja sen pinta-ala on 266,11 km². Pinta-alasta vesistöjä on 25,03 km². Siuntion naapurikuntia ovat Inkoo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Lohjan tapaan Siuntio on kaksikielinen: 66,7% väestöstä puhuu äidinkielenään suomea ja loput 29,3 % ruotsia. 

Siuntion nähtävyyksistä kolme nousee tärkeimpänä esiin: Sjundbyn kartano, Suitian kartanolinna ja Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko.

Sjundbyn kartanon historia ulottuu jo 1400-luvulle ja se on historiansa aikana ehtinyt kuulua jo monelle aatelissuvulle. Tunnetuin kartanon omistanut oli Sigrid Vaasa, joka oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär. Hän emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. 

Suitian kartanonlinnan historia ulottuu niin ikään 1400-luvulle ja sen ympäristössä on kuvattu monia elokuvia jo 1940-luvulta lähtien. Näihin elokuviin lukeutuu mm. Rosvo-Roope (1949), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Kummeli kultakuume (1997). 

Siuntion kivikirkko on pyhitetty pyhälle Pietarille ja se on rakennettu vuosien 1460 ja 1489 välillä. Uskotaan, että samalla paikalla oli ennen kivikirkkoa puinen kirkko. 

siuntio.fi – sivuilta saa lisää tietoa Siuntiosta. 

 

Inkoo

Inkoo on Manner-Suomen 3. eteläisin kunta ja se tunnetaan rannikkokuntana. Inkoon naapurikuntia ovat Raasepori, Lohja ja Siuntio. Kirkkonummen kanssa sillä on merirajaa.

Inkoon keskustaajamassa asuu noin puolet kunnan asukkaista (asukkaita koko Inkoossa on 5 541). Muita kyläkeskuksia on Inkoon asema, Tähtelä, Päivölä, Fagervik ja Barösund. 

Inkoossa on vuosisatainen perinne maanviljelyssä, karjanhoidossa ja kalastuksessa. Ainakin kalastusta on Inkoon alueella harjoitettu niin kauan kuin alueella on ollut asutusta. Maanviljelyssä ensimmäiset torpat ilmestyivät 1600-luvun puolivälissä ja niiden huippuaika oli 1800-luvulla. 

Merkittävimpiä nähtävyyksiä Inkoossa ovat mm. Fagervikin ruukki, Inkoon kirkko, Degerbyn nykyinen kirkko ja Kuninkaantie (Fagervik-keskusta-Innanbäck-Degerby). Mainitsemisen arvoisia tapahtumia taas ovat mm. Meri ja musiikki, Inkoo-päivä ja Degerby-päivä.

Lisää Inkoosta voi lukea täältä.

 

Hanko 

Hanko on tunnetusti Suomen eteläisin kunta. Se on kolmelta suunnalta meren saartama ja ominaista Hangolle onkin merenrannat, erityisesti hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä. 

Edellisten tapaan, Hankokin on kaksikielinen: 53,2 % asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 42,6 % ruotsia. 

Hanko tunnetaan erityisesti siitä, että se ”elää” kesäaikaan: tällöin mm. ravintoloiden määrä kasvaa talviaikaan verrattuna kaksinkertaiseksi. Myös Hangon tapahtumat sijoittuvat pääosin kesäkuukausille. Tapahtumiin lukeutuu mm. Hangon regatta, Hanko Poker Run ja Sea Horse Week

Hangossa sijaitsee myös Suomen eteläisin ja viidenneksi suurin satama

Lue lisää  kesä- ja merikaupunkina tunnetusta Hangosta

 

Raasepori

Raasepori on hyvin nuori kaupunki: se syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Yhdistymisestä päätettiin kaksi vuotta aiemmin, vuonna 2007. 

Raaseporin kaupungissa on 28 397 asukasta, joista noin puolet asuu Tammisaaressa. Väkiluku tekee Raaseporista Suomen 39. suurimman kunnan. 65% Raaseporin asukkaista on ruotsinkielisiä. 

Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja. 

Kaupungin nimi tulee Raaseporin linnasta, joka sijaitsee Tammisaaren Snappertunassa. Seutu on myös keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. 

Äsken mainittu Raaseporin linna on ehdottomasti Raaseporin tunnetuin nähtävyys. Se on paitsi Tammisaaren, myös koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linnan lisäksi lukuisat kirkot ovat näkemisen arvoisia. Suurin näistä on 1600-luvun aikana rakennettu Tammisaaren kirkko. Nähtävyyksiä luetellessa ei sovi unohtaa Tammisaaren saariston kansallispuistoa tai vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna, Grabbackan linnanrauniot ja Junkarsborgin puulinna

Raaseporista voi lukea lisää raasepori.fi – sivuilta.

 

Kuten huomataan, Länsi-Uusimaa kattaa monia mielenkiintoisia kaupunkeja. Kannattaa tulla tutustumaan!